Tottelevaisuuden SM-kisat 1. - 2.7.2006

[ Takaisin Jutut-sivulle ]

Tottelevaisuuden Suomen Mestaruus -kisat niin joukkue kuin yksilötasolla käytiin tänä vuonna Hämeenlinnassa. Henkilökohtainen mestaruus ratkotaan erikoisvoittaja-luokassa, jossa tänä vuonna ei vielä sammaria nähty. Ehkä joskus tulevaisuudessa…Kokoon saatiin kuitenkin kautta aikain ensimmäinen sammarijoukkue, joka lähti kolmen koirakon voimin edustamaan rotua ja yhdistystä.

Joukkuekuva © Tarja Puputti

Joukkueessa kilpailivat Snowmist Hot Hit "Minttu" ja Pinja Puputti ALO, FIN MVA BH White Smile Sunrise "Melody" ja Susanna Alanko AVO ja FIN MVA BH Ikiliikkujan Mary Lee "Iida" ja Sirpa Laakso VOI.

Kaunis, aurinkoinen sää suosi tapahtumaa. Onneksi matkassa oli telttoja, joten joukkueemme koirat saivat nauttia varjosta eikä kovassa paahteessa varjo tehnyt pahaa ohjaajillekaan. Nurmikenttä oli hyvässä kunnossa eikä ruoho ollut liian pitkää. Kehiä pyöri toistakymmentä samaan aikaan eli aika mittavasta tapahtumasta oli kyse.

Itse kisa pyöri oikein mukavasti. Joissain kehissä oltiin jopa aikataulusta edellä, mikä on aikalailla harvinaista tämän kokoluokan kilpailuissa. Näin suuressa kokeessa osaa todella arvostaa koiraa, jonka kanssa voi liikkua ihmis- ja koirapaljoudessa ilman sen suurempia ongelmia. Muutenkin tokokoirat tuntuvat olevan melko sosiaalista sakkia - vain pari rähinää näin koko päivän aikana vaikka ruuhka kehien välillä oli aikamoinen.

Tulospalvelu oli surkea - sitä ei ollut lainkaan. Aika uskomatonta, että SM-tason kokeessa ei ollut minkäänlaista tulospalvelua. Asiaan kuitenkin kuuluu, että voidaan jännittää omien sijoitusten kanssa ja laskea joukkueen pisteitä. Varsinkin EVL:n suoritusten seuraamista tulospalvelun puute latisti, koska lauantain kisasta 20 parasta jatkoi sunnuntain kisaan, jossa lopullisesti ratkaistiin yksilömestaruus. Ilmoitustaululla oli noin kymmenen ensimmäisen koiran suoritukset, jotka nököttivät yksinäisyydessä koko päivän. Tuloslistat tulivat hienosti printattuna juuri ennen palkintojenjakoa.

Kuulutukset olivat myös kiven alla. Aamulla kuulutukset toimivat kivasti mutta kehien alettua pyöriä täydellä teholla ei kuulutuksia tullut enää lainkaan. Vasta palkintojen jaossa kuulutukset jälleen toimivat. Varsinkin iltapäivällä olisi ollut mukavaa, kun esim. aikataulua olisi kerrottu, nyt pitkää odottelua piisasi ja kukaan ei tiennyt mistään mitään. Kilpailukirjojen kanssa kikkailtiin aivan turhaan ja niitä pantattiin loppuun asti.

Valituksestani huolimatta kisat olivat kuitenkin onnistuneet ja upeita, tottelevaisia koiria näkyi pilvin pimein. Sammareiden ei ollenkaan tarvinnut hävetä suorituksiaan ja toimme varmasti positiivisesti rotuamme tunnetuksi. Huikeisiin suorituksiin emme yltäneet vaikka koiramme ovatkin ihan oikeasti hyviä. Niin se vain kokeissa joskus menee, että nollia ropisee.

Toivokaamme, että ensi vuonna saamme kokoon täyden viiden koirakon joukkueen.

Julkaistu; Valkoturkki 3/2006
pienin muutoksin Tassusanomat 3/2006

[ Sivun alkuun ] [ Takaisin Jutut-sivulle ]